Ruotsissa hyvä...Ötöpesässä paras (3/3)

Lopulta Svärsy saapui sitten takaisin Ötöpesään. Matka oli kerrassaan mahtava ja mitä onnistunein. Svärsyn pienet norsunjalat tosin olivat tuosta mielettömästä ympäri Tukholmaa kipittämisestä sangen kipeinä, mutta kyllä se oli sen arvoistakin!

Matkan päätteeksi Svärsy tietenkin tarjosi kaikille ötöystävillensä niin sokerihumalan...kuten myös sen tavallisenkin!
..vaan aivan lopullisia hyvästejä Ruotsille Svärsy ei tietenkään sanonut. Eikä sano. Maan valuuttaa jäi jäljelle, joten Ötöpesän jengillä on siis vielä tiettyjä geopoliittisia intressejä Ruotsia kohtaan...
...ja jälkiruokahan, kuten sanotaan, syödään aivan eri vatsaan....
Kylmän ja tuulisen Tukholman jälkeen Svärsy tietenkin söi rasvaisesti. Ehkä Svärsyssä on niitä pohjoisen mammuttigeenejä?
...vaan tälläkin kertaa piti Svärsyn taas sanoa sanoa Ruotsille hejdå! Mutta..eikun adjö!
Takaisin Ötöpesää kohden matkatessaan Svärsy totesi suurella mielihyvällä, että Ruotsissakin nähtävästi pidetään elefanteista! Erinomaista!

Ruotsissa hyvä...Ötöpesässä paras (2/3)

Rullan ankaruutta lievitti onneksi hanukkakynttelikkö. Onhan se kivaa saada joskus lahjojakin. Mutta kai niitä latkeseja voi muulloinkin paistaa? Vaan purim se varmasti hauskinta on! Silloin saa pyöriä humalassa ihan dreidel-hyrrän lailla!
Kaikesta huolimatta upeaa hopeasepän ammattitaitoa! Erittäin suositeltava museo kaikille historian, antropologian ja laatukäsityön ystäville. Pieni, suuri museo! Suurissa kaupungeissa yleensäkin ne pienet museot ovat parhaita!
Ankaran määräyskäärön asuinsijakin näytti olevan sangen ankaran & arvokkaan & peljättävän näköinen...
Svärsy peljästyi! Löytyi todella ankaranoloinen rulla täynnä käskyjä ja määräyksiä! Ankaraa Herran nuhdetta! Ihan täyttä hepreaa! Svärsylle tuli kuitenkin tuon näkemisestä niin luja Herran pelko ja synnintunto, että poistui suuresti peljäten takavasemmalle...mitähän kaikkia käskyjä Svärsy onkaan tullut rikkoneeksi?


Filmin jälkeen Svärsy huomasi kurittoman ruotsalaisen koulupojan katselevan vitriinissä olevaa veistä aavistuksen ahdistuneen oloisena....

Veistä..hetkinen?

Olisiko se? Olisiko? Olihan se tietenkin! Voihan mohel sentään!

Museoon päästyään Svärsy ihastelikin 1800-luvun herrasväen pääsiäiskattausta. Sitten valot sammuivat ja ruotsalainen kuriton koululuokka alkoi katsomaan holokaustista kertovaa elokuvaa. Tytöt tirskuivat ja pojat räpelsivät älypuhelimiaan. Sitten sympaattinen vanharouva tuli på svenska kertomaan siitä, miten hän perheineen pääsi holokaustia pakoon. Tai siis eivät ihan kaikki perheenjäsenet...

Kurittomat svenskikakarat hiljenivät...
Mutta mikäs se siinä! Oh vey! Olisiko Svärsy ollut sellainen schlemiel, ettei noin suurta kylttiä olisi huomannut? Tokihan Svärsy sen huomasi, joten sisään siis...
Reissun aikana Svärsy löysi myös tunnetun ruotsalaisen valtiomiehen viimeisen leposijan...sen jälkeen Svärsy ikään kuin eksyi ja kipitti sinne, minne kärsä näytti....ehkäpä Vasastanin liepeiltä löytyisi hienoa arkkitehtuuria? Matkaan. Sinne, minne kärsä näyttääkään...
Nälkähän sitä tuli kuitenkin. Kiltti ählämisetä huivittomine tyttärinensä valmistivat Svärsylle ihanan ja muhevan pitakebabin...på finska! Täysin massuin Svärsyn kelpasikin lähteä kipittämään pitkin jäisen ja tuulisen suurkaupungin katuja...
Välittömästi herättyään ja maihinnoustuaan Svärsy etsi Rainbow Dashin värisen bussin. Sillä pääsikin lähemmäs kaupungin keskustaa. Svärsyn pienet norsunjalat kipittivät Hötorgetin kauppahalliin, jossa näkyi vaikka mitä. Casu Marzua ei ollut saatavilla, ei edes lahjuksiakaan vastaan... hapansilakkaakaan ei tällä kertaa ostettu...

Ruotsissa hyvä, Ötöpesässä paras (1/3)

Aterioinnin päätteeksi yömyssynä ja digestiivinä Svärsy nautti snapsia. Sitä tarvittiin, sillä Tukholma on kiireinen, kylmä ja tuulinen paikka.
Sitten alkoivat raskaat asiat. Ne vaativat kyytipojaksensa kevyttä, hyvää (ei liian tanniinista) punaviiniä. Sitä kuluikin kärsätolkulla.
Svärsylle tuli tietenkin nälkä. Paahdettu artisokka vaati seurakseen raikasta tsatsikia, basilikaisia mozzarellapallukoita ja valkosipulioliiveja..
Kahdessadas ötöpostaus oli lähestymässä. Svärsy huomasi löytäneensä itsensä sattumalta ruotsinlaivan saunabaarista. Hups.

Ehkäpä juuri siksi Svärsy, Ötöpesän jengin asukki lähti vanhoja kotiseutujaan katsomaan. Tukholmaa. Kaupunkia, jossa tuulee ja jossa tuoksuu aina paistettu makkara. Sokeri-Sakarin surrealistista tyyssijaa. Paikkaa, jonka alamaailman viemäreissä missibirrit ja filibobiaanit taistelevat viemärien hallinnasta. Paikkaa, jonka viemäreissä myöskin yksinäinen fetorukeli etsii Keisaria.

Epäsuunnittelun alettua raskas polttoöljy alkoi palamaan, raskaat potkurit kynsivät merivettä ja jäiden kodikas ryske kertoi matkan alkaneen...

Liikkeenjohdon oppikirja

Pikkufantit käyvät Heksyylikoulua toisinaan lauantaisinkin. Kävipä niin iloisesti, että ystävällinen taho lahjoitti kouluun uutta oppimateriaalia, mitä sitten Noora-Norsun (eräs Heksyylikoulun taideopettajista) johdolla luettiin pikkufanteille.

Kyseessä on liikuttava tarina Hannu Kolista, viisaasta vanhasta miehestä, joka kertoo rikkaasta elämästään. Herra Koli tutustui mm. kirkkoherraan, poliiseihin ja rikkaaseen sivistysporvariin, herra Wallbergiin, jonka suurta (joskin omalaatuista) taidekokoelmaa hän pääsi ihailemaan.

Perhe-elämääkin Hannu Koli pääsi kokeilemaan, mutta traagiset tapahtumat lopettivat senkin. Hannu Koli ei kuitenkaan jäänyt vetistelemään, sillä elämä jatkui. Tarinan lopuksi Hannu Koli pääsi taivaaseen, jossa vanhat ystävät odottivat häntä.

Kalervo Palsa on kyllä ehdoton suomalaisen lastenkirjallisuuden Grand Old Man!

Myöskin hyviä eväitä elämään! Jossain blogosfäärin syövereissä taidettiin mainita joidenkin tekojen olevan eettisesti vääriä, mutta moraalisesti oikeita. Hannu Koli teki eläessään paljon eettisesti vääriä, mutta moraalisesti oikeita tekoja! Kalervo Palsan "Eläkeläinen muistelee" onkin siis mitä parhain liikkeenjohdon oppikirja! Tilaisuuteen on tartuttava, ennen kuin se kylmenee...

Hannu Kolin opeilla tie aukenee liike-elämän huipulle! Teot voivat olla hyvinkin epäeettisiä, mutta erittäin moraalisia.....

Muttamutta...uusi lukija! Tervetuloa lukemaan Ötöpesän jengiä, Señor Herrera! Toivottavasti nautitte ötömäisyyksistä, vaikka ette suomea osaakaan! Ötömäisyydet näyttävät olevan aivan oma kielensä...ötömäisyydet ovat ötömäisyyksiä kielestä riippumatta! Kauan eläköön kansainvälinen ötöily!

Zio Silvio!

Marschalkka Sininen Niili on kerrassaan ihastunut! Alaistensa kanssa tuli syötyä mitä ihaninta perunasalaattia! Sitä mutustellessaan Marschalkka luki myös monien suurten valtiaiden ajatuksia. Tai mitäs uutta siinä Marschalkka Siniselle Niilille olisi, koska hänhän on VALTIAISTA suurin!

Marschalkka S. Niili ihailee aivan erityisesti italialaista Silvio Berlusconia! Ihana törkimys kerrassaan! Siinä vasta todellinen vanhan ajan renessanssiruhtinas! Mikään epätotuus, murhakäsky, irstailu, mässäily tai muu sikailu ei saa olla todellisen vallan este! Päinvastoin, nehän ovat totisen vallan edellytyksiä ja merkkejä suorastaan!

Alaistensa kera perunasalaatilla mässäillyt Marschalkka S. Niili mietti sitä, että Silvion valheista, törkeyksistä ja typeryyksistä pitäisi tehdä perunoita. Ovat nimittäin niin meheviä, että niistä saisi tehtyä maailman mehevimmän perunasalaatin! Itävaltalaisen, baijerilaisen tai amerikkalaisen!

Mutta sen verran tuhma poika Silvio on, että mokoman pitäisi Marschalkka S. Niilin mielestä pyytää mammalta mattopiiskaa. Viikkosiivouksen lopuksi piiskataan Silvio.

Ja jos tuota Silviota fascistiksi mainitaan, niin se on Ötöpesän mielestä epätotuus. Fascismi nimittäin poisti sen mafian Sisiliasta. USA toi sen takaisin Lucky Lucianon avustamana. Fascismi ei (an sich) esim. kysynyt vaikkapa uskontoa, ihonväriä tai seksuaalisuuntautuneisuutta. Taiteenkin suhteen fascismi oli melko liberaalia hyväksyen jopa futurismin. Jopa suosien viimemainittua.

Kyllä niitä ihan oikeita todellisen kunnian miehiä Italiassakin on ollut:

Paolo Borsellino

Giovanni Falcone

Luigi durand de la Penne

P.s. Ötöpesän jengi on siis sitä mieltä, että Italiassa asuu pohjimmiltaan ihan kelpo kansa. Silvio-poikaa saa toki pilkata.

MUINAISEN ROOMAN MARSSI

Mitä parhainta Uutta Vuotta 2012!

Niin Marschalkka Sininen Niili kuin Ö.T.Ö. -loosin johtaja Frater Phascolarctoskin huomasivat, että Hypnoottis-Magneettisen katseen SM on pidetty. Valitettavasti Ö.T.Ö. -loosin oma suosikki Antti Joutsi ei voittanut. Hyväksi kolmoseksi tuli. A.J. edusti kaikkea sitä, mitä Siitoimen mukaan totinen Luciferin sotilas, juoppo ja pukki voi olla! Kelpo soturin kilometrikatsetta! Kodikasta tykkien jyskettä!

Ö.T.Ö. -loosi kuitenkin onnittelee kaikkia SHMK-kilpailuun osallistuneita ja antaa kaikille heistä Ö.T.Ö. -loosin kunniajäsenyyden. Kilpailuun osallistuminen on kuitenkin todistus vakavasta kiinnostuksesta Pekka Siitoimen hengentieteellisiin totuuksiin!

Tämän lisäksi Frater Phascolarctos looseineen lähettää kaikille lukijoilleen hypnoottis-magneettis-subliminaalisen viestin. Frater Phascolarctos nimittäin sai päivänpaluun kunniaksi hypnoottis-magneettisen amuletin, jonka rikas symboliikka avautuu eteeris-astraalisella tasolla hengentieteisiin vihityille.
Marchalkka suoritti veriuhrin! Hyvinkin tärkeää ennen vuodenvaihdetta. Moni onneton tulee nimittäin vuodenvaihteessa tarvitsemaan sitä verta ihan oman tyhmyytensä tähden!

Mutta se siitä.

Marsch marsch äpärät!

Marschalkka tahtoo pelata korttia! Marschalkka voitti valttikortilla teidät kaikki! Ja kaikki tulevat väittelytkin! Eivätkö pikkufantit vai jaksa? No..natsisuklaata sitten joka äpärälle! Johan valvottaa!

Ja koska Marschalkka (veriryhmä ÖP+-) kun luovutti vertakin, niin pitäähän se nestehukka nyt jollakin tapaa korvata! VIINA on oikein hyvää siihen!

Ö.T.Ö. -loosin pienet jäsenet toki myös innolla odottivat vuodenvaihdetta. Frater Phascolarctos tietenkin päätti, että pitäähän ne pahat henget ajaa pois! Mikäs olisikaan hauskempi tapa tehdä se, kuin räiskiä hieman rätkyjä! Samalla tulee ajettua ne kaikkia Ötöpesän jengin ystäviä vainoavat pahat henget pois! Joten hushus annunnakit, rabishut, qliphothit, liekkiöt, määhieszöt, ezähiellöt, guit, tohosut ja muutkin ilkiöt!

Ja kuten viimekin vuonna Ötöpesän jengi toivottaa lukijoilleen ja ystävilleen erityisesti hyvää uutta vuotta 2012 ....

AFRIKAANSIKSI!

Marschalkka Sininen Niili tahtoo myös tarjota kaksisitoista mitä onnellisinta hyvää mieltä tuovaa marssia:

GRAF ZEPPELIN MARSCH

DÜPPELER SCHANZEN MARSCH

FREI WEG MARSCH

MARCH OF STRENGHT

MARCH OF THE NEW KING

ROT SCHEINT DIE SONNE

PANZER ROLLEN IN AFRIKA VOR

DEUTSCHLAND ERWACHE

LE BOUDIN

AUX LEGIONNAIRES

"GEORGE"

EVO ZORE, EVO DANA

HAUKI & MARSCHALKKA S. NIILI MUISTELEVAT VANHOJA AIKOJA

Vielä kerran..mitä parhainta ötövuotta kaikille Ötöpesän jengin ystäville!

Kumista..ja ötömäistä joulua!

On usein sanottu, että lapsille ei saisi lasista joulua antaa. Ihan totta.

Güntherkin on samaa mieltä. Muutama jouluolut ehkä..pari lasia viiniä..ja snapsikin ehkä.

Pikkufantit tulevat saamaan kumisen joulun. Joulun tuoksuihin kuuluvat niin glögi, piparit, hyasintti kuin myös aito itäblokin kumikin!

Nykyajan hemmotellut penskat eivät esim. tiedä sitä, että sota-aikana joulupukki tuli korsuun hyvinkin usein kaasunaamariin sonnustautuneena!

Ötöpesän jengi toivottaa Güntherin johdolla kaikille lukijoilleen kumista, hyvää joulua!