Tämän takia Ötöpesän jengi pahoitti mielensä niin, että proppu pääsi kärähtämään.
Eikä noille pirunsikiöille riittänyt pelkkä raaka pahoinpiteleminen. Uhrin kotikin piti särkeä, mikä on hirveää. Koti on pyhä paikka, Ötöpesän jengi tietää sen.
Tuosta hävityksestäkään nuo kymmenen epäihmistä eivät saaneet kyllikseen. Järjestivät oikein julman kärsimysnäytelmän kirkon lähellä ja kutsuivat kolmekymmentä biomassaa nauttimaan uhrin säälimättömästä rääkkäämisestä. Kuvottavaa. Kun tuo kärsimysnäytelmä järjestettiin vielä kirkon lähellä, niin Ötöpesän jengille tuli väistämättä pitkänperjantain tapahtumat mieleen. Tämä kappale jotenkin kuvaa tunnelmaa. Opetusministeristä ei ole edes Pilatuksen rooliin, Pilatus sentään edes sanoi jotakin. Virkkunen vain vaikenee ja pesee puhtaat pikku kätösensä.
Teosta vastuullisia kun ei voida ikänsä puolesta vankilaankaan pistää, niin Ötöpesän jengi suosittelisi noille viemärijätteille loppusijoituspaikaksi jossain Horst Emil von Kuusessa sijaitsevaa äpäräliiteriä.
Kaikille teinipojille muistutettakoon, että tuollaisten rääkkääjä-ämmien kanssa ei kannata olla. Kun rikosoikeudellinen vastuuikä täyttyy, niin tuollaisia naisia alkaa löytymään, mistäs muualtakaan kuin Hämeenlinnan naisvankilasta.
Ötöpesän jengi toivoo vilpittömästi, että uhri saa kaiken tarvitsemansa tuen ja avun. Viranomaiset yrittävät varmasti hyssytellä tapahtunutta, joten Ötöpesän jengi haastaakin jonkun oikeamielisen asianajajan (oksimoroni?) auttamaan uhria ja saamaan vastuulliset vastuuseen. ILMAISEKSI. Näin joulun alla se olisi kauniisti tehty.
P.s. Ötöpesän jengi palannee piakkoin toivonmukaa mukavampiin aiheisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti